Pälvirannalle ja Silomäelle valokuvataide on intohimo. He uskovat, että eräänlaisena runsaudensarvena valokuvataide voi vaikuttaa rohkaisevasti, voimistuttavasti ja henkisesti vaurastuttavasti myös muihin kuin tekijöihin itseensä. Tähän liittyen Pälviranta ja Silomäki haluavat kutsua ihmisiä kamppailemaan merkityksistä, ravistelemaan kultauksia, koskettelemaan kuvia ja tekemään niitä.
Pälvirannalle ja Silomäelle valokuvataiteen teokset eivät ole pyhiä – tällainenhan ehdottaisi kunnioittavaa etäisyyttä ja hiljaisuutta. Pikemminkin kuin etäisinä objekteina he kohtaavat valokuvataidetta koko ruumiillaan ja kaikilla aisteillaan.